Alankomaat eli toiselta nimeltään Hollanti sijaitsee Euroopan koilliskulmalla. Se tunnetaan parhaiten tulppaaneistaan ja tuulimyllyistä. Tulppaanit ovat kuuluneet Alankomaiden arkipäivään 1500 luvulta asti ja tulppaanien viljely on merkittävä elinkeino Hollannissa vielä nykyäänkin.
Tuulimyllyt sitä vastoin ovat historiaa. Toisin kuin muualla tuulimyllyjä ei Hollannissa käytetty viljan jauhamiseen kuten muissa Euroopan maissa. Hollannissa tuulimyllyjä käytettiin veden pumppaamiseen. Jo nimensä mukaisesti Alankomaat on alavaa maata. Hollanti rikastui kaupankäynnillä ja sillä oli tarvetta laajentua ja hankkia lisää viljelysmaata kasvavalle väestölle. Etelässä oli Belgia ja Ranska, idässä Saksa. Laajentuminen näihin suuntiin ei ollut mahdollista. Pohjoisessa ja lännessä oli matalaa merenpohjaa. Patoamalla ja kuivaamalla Hollanti sai valloitettua maata merestä. Melkoinen osa tämän päivän Hollantia sijaitseekin merenpinnan tason alapuolella.
Monen Hollannin kaupungin nimessä on -dam loppu, siis esimerkiksi Amsterdam ja Rotterdam. Dam tarkoittaa patoa. Tämä ei ole sattuma, maassa on lukuisia suuria patoja. Aiheesta voi lukea Usa Today lehden artikkelin: Dams in the Netherlands.
Maailman merenkävijöiksi ja siirtomaaherroiksi suomalaiset mieltävät yleensä Ranskan, Iso-Britannian ja Espanjan. Harva tulee tässä yhteydessä ajatelleeksi Hollantia. Aikanaan Hollanti oli kuitenkin melkoinen merimahti ja siirtomaaisäntä. Hollantilaiset perustivat esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan New Amstedam nimisen kaupungin ja rakensivat vielä kaupungille muurin torjumaan intiaanien ja muiden eurooppalaisten hyökkäyksiä. Kaupunki joutui myöhemmin englantilaisten haltuun ja sai uuden nimen Yorkin herttuan. Nimeksi tuli siis New York. Kaupungin muurit purettiin ja niistä jäi muistoksi katu nimeltä Wall Street.
Tuulimyllyt sitä vastoin ovat historiaa. Toisin kuin muualla tuulimyllyjä ei Hollannissa käytetty viljan jauhamiseen kuten muissa Euroopan maissa. Hollannissa tuulimyllyjä käytettiin veden pumppaamiseen. Jo nimensä mukaisesti Alankomaat on alavaa maata. Hollanti rikastui kaupankäynnillä ja sillä oli tarvetta laajentua ja hankkia lisää viljelysmaata kasvavalle väestölle. Etelässä oli Belgia ja Ranska, idässä Saksa. Laajentuminen näihin suuntiin ei ollut mahdollista. Pohjoisessa ja lännessä oli matalaa merenpohjaa. Patoamalla ja kuivaamalla Hollanti sai valloitettua maata merestä. Melkoinen osa tämän päivän Hollantia sijaitseekin merenpinnan tason alapuolella.
Monen Hollannin kaupungin nimessä on -dam loppu, siis esimerkiksi Amsterdam ja Rotterdam. Dam tarkoittaa patoa. Tämä ei ole sattuma, maassa on lukuisia suuria patoja. Aiheesta voi lukea Usa Today lehden artikkelin: Dams in the Netherlands.
Maailman merenkävijöiksi ja siirtomaaherroiksi suomalaiset mieltävät yleensä Ranskan, Iso-Britannian ja Espanjan. Harva tulee tässä yhteydessä ajatelleeksi Hollantia. Aikanaan Hollanti oli kuitenkin melkoinen merimahti ja siirtomaaisäntä. Hollantilaiset perustivat esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan New Amstedam nimisen kaupungin ja rakensivat vielä kaupungille muurin torjumaan intiaanien ja muiden eurooppalaisten hyökkäyksiä. Kaupunki joutui myöhemmin englantilaisten haltuun ja sai uuden nimen Yorkin herttuan. Nimeksi tuli siis New York. Kaupungin muurit purettiin ja niistä jäi muistoksi katu nimeltä Wall Street.
